skip to Main Content

Ajankohtaiset uutiset

Katja Pihlajamäki (oik.) toi Uudenkaupungin lähetystorille myyntiin omia ja muiden kutomia Toivoa naisille -sukkia. Kuviona voi olla sydän tai perhonen ja tekstinä Siskolle kans tai Hope on Air. Sinikka Kallio (vas.) oli mukana myyntityössä. Kuva: Arja Männistö

Lähetystyö tulee lähelle torilla ja riparilla

Uusikaupunkilainen Katja Pihlajamäki on tuttu näky kotikaupunkinsa lähetystorilla syksyisin. Hän matkaa myös Laitilaan munamarkkinoille.

– Munamarkkinoilla esiintyi tänä vuonna myös television Putous-ohjelmasta tuttu roolihahmo Tanhupallo. Läheisellä kirkkokodilla oli lähetyskahvio, jossa pidin myyntipöytää, Katja Pihlajamäki kertoo.

Molemmissa paikoissa hän myi kirjoja, koruja, serviettejä, kynttilöitä, saippuoita ja muuta pientä tavaraa lähetystyön hyväksi. Samalla hän esitteli Medialähetys Sanansaattajien eli Sansan työtä ja Toivoa naisille -työtä, joka on osa Sansan työtä.

– Olin mukana jo ennen Sansan perustamista sitä edeltäneessä Slaavilaislähetyksessä. Myöhemmin Sansan lähettinä pitkään Kroatiassa toiminut Seija Uimonen lähetti minut viemään Raamattuja Viroon, kun olin vasta 18-vuotias, hän muistelee.

Hindi, tamil ja khmer

Kun Toivoa naisille -työ alkoi Suomessa lähes 20 vuotta sitten, Pihlajamäki lähti siihen heti mukaan.

Toivoa naisille -työ on osa maailman suurimman medialähetysjärjestön TWR:n työtä. Siinä on kaksi puolta. Toinen on rukouskalenteri, jota käyttää noin 62 000 rukoilijaa eri puolilla maailmaa. Kalenterissa on lyhyt rukous jokaiselle päivälle. Suomessa kalenterilla on 1600 tilaajaa.

Toinen puoli on Toivoa naisille -ohjelmat, joita välitetään radion, muistikkujen, internetin ja mobiilisovellusten kautta. Ohjelmissa käsitellään sekä arjen asioita että ihmisen mahdollisuutta löytää armollinen Jumala.

Pihlajamäki alkoi aluksi tukea Intian tamilin ja hindin kielillä lähetettäviä ohjelmia. Kaikkiaan suomalaiset tukevat yhdeksällä kielellä lähetettäviä ohjelmia. Kun Uuteenkaupunkiin syntyi keväällä 2015 Toivoa naisille -rukousryhmä, se alkoi tukea Kambodžassa lähetettäviä khmerinkielisiä ohjelmia. Ryhmä kokoontuu kerran kuussa kodeissa.

Kahvirahalla yksi ohjelma

– Tapaamisen sisältö vaihtelee sen mukaan, kenen luona kokoonnumme. Viime kerralla teimme hiukan perusteellisemman kuulumiskierroksen. Edellisellä kerralla luimme kmerinkielisten ohjelmien kuuntelijapalautteita. Kalenterin rukoukset kuuluvat ohjelmaan. Kahvirahaa kertyy yleensä sen verran, että voimme kustantaa yhden ohjelman, Pihlajamäki kertoo.

Viime kerralla raja jopa ylittyi, sillä kokoon saatiin 126 euroa. Yksi kmerinkielinen ohjelma maksaa 90 euroa.

– Saamme todistuksen, jossa kerrotaan, milloin maksamamme ohjelma radioidaan. Voimme rukoilla silloin, kun ohjelma lähetetään.

Lähetystä rippileireillä

Samaan aikaan kun Uuteenkaupunkiin syntyi Toivoa naisille -ryhmä, Katja Pihlajamäkeä pyydettiin Sansan Toivoa naisille -lähettilääksi, joka voi käydä esittelemässä työtä seurakunnissa ja muuallakin. Hän sai kutsun Sansan vapaaehtoisille järjestettävään koulutukseen.

– Lähdin arkaillen mukaan, mutta olen huomannut saavani paljon itse, kun ihmiset kiinnostuvat maailman naisten tilanteesta ja miten heitä voidaan auttaa. Uusien piirien syntyminen innostaa.

Katja Pihlajamäki käy säännöllisesti puhumassa lähetystyöstä myös oman seurakuntansa rippikouluissa. Häntä on pyydetty myös Mynämäelle.

– Kerron lähetystyöstä yleensä sekä oman seurakunnan nimikkoläheteistä ja kohteista. Puhun myös maailman naisten tilanteesta ja Uudessakaupungissa erityisesti Kambodžan Toivoa naisille -työstä, koska tuemme sitä.

Nuorille puhuminen on Katja Pihlajamäelle tuttua, sillä hän on ollut nuorisotyönohjaajana seurakunnassa.

Päivän rukous

14. marraskuuta
Isä, kiitos sadoista TN-työntekijöistä ja vapaaehtoisista jokaisessa maanosassa. Kiitos ohjelmien tuottajista, työn koordinoijista, tiimien ja rukousryhmien jäsenistä, esirukoilijoista, radioteknikoista, käsikirjoittajista
Lue lisää

Kuuntelijapalautteita

Turkki-7

Elämäni on ollut täynnä vaikeuksia. Olen nyt toisessa avioliitossa ja minulla on 2 lasta. Menin naimisiin hyvin nuorena. 19-vuotiaana sain ensimmäisen lapseni. 15-vuotiaana tämä lapsi kuoli liikenneonnettomuudessa. Tapaus muutti mieheni luonnetta, eikä hän ollut enää sama mies. 3 vuotta onnettomuuden jälkeen menetimme kaiken. Mieheni kuoli sydänkohtaukseen. Nämä vuodet olivat sanomattoman vaikeita. Voimani olivat täysin poissa. En käynyt missään kodin ulkopuolella. Naapurit auttoivat minua ruuanlaitossa ja siivouksessa. Koin syvää toivottomuutta ja halusin kuolla itsekin. Eräänä päivänä naapurini suositteli minulle radio-ohjelmianne. En tiennyt, että hän oli kristitty. Hän kertoi, että ohjelmat ehkä auttavat minua. Minun tarvitsisi tehdä mitään muuta kuin kuunnella. Tämä naapurini oli erilainen kuin muut. Hän oli aina ensimmäisenä auttamassa toisia, ja toisetkin auttoivat häntä. Tehdäkseni hänelle mieliksi aloin kuunnella radio-ohjelmianne. Ajattelin, etteivät radio-ohjelmat voi auttaa ketään. Nyt olen kuitenkin toiveikas; rukoilen joka päivä. Olen mennyt uudelleen naimisiin. Rukoilen perheeni puolesta päivittäin. Tiedän, että olemme arvokkaita Jumalan silmissä. Vaikka emme ymmärräkään nyt aivan kaikkea, eräänä päivänä kaikki selviää. Muutos elämässäni ei tapahtunut hetkessä, mutta ohjelmanne ovat olleet suureksi avuksi. Minulla ei ole ollut aikaisemmin mahdollisuutta kertoa elämästäni ja kiittää.

42-vuotias nainen Turkista

Turkki-6

Hei. Olen 29-vuotias. Olen kasvanut pienessä kylässä. 16-vuotiaana rakastuin 19-vuotiaaseen mieheen. Perheemme olivat vihamielisiä keskenään, eivätkä antaneet meidän mennä naimisiin. Karkasimme kylästä ja muutimme suureen kaupunkiin asuaksemme yhdessä. Meidän molempien täytyi käydä työssä. Kotikylämme perinteiden mukaan nainen ei voi käydä ansiotyössä. Kun perheemme kuulivat asiasta, lähettivät he veljeni kaupunkiin tappaakseen mieheni. Nuorempi veljeni löysi meidät. Hän tappoi mieheni. Minä pakenin. Veljeni saatiin kiinni ja hän joutui vankilaan. Minulla ei ollut mitään paikkaa minne mennä. Sitten tapasin erään miehen, joka kohteli minua ystävällisesti. Luulin, että voisin luottaa häneen, mutta hän myikin minut toiselle miehelle. Pelkäsin henkeni edestä. Pelkäsin tätä miestä ja pelkäsin perhettäni. Minulla ei ollut paikkaa minne mennä. Eräänä päivänä huomasin olevani raskaana. Synnytin tyttölapsen. Haluaisin suojella pientä tyttöä, mutta olen itsekin avuton. Ohjelmanne antavat minulle toivoa. Usein itken, kun kuuntelen sanojanne. Rukoilen, että Herra auttaisi meitä. Rukoilkaa puolestamme.

29-vuotias nainen Turkista

Turkki-5

Hei. Asun yksin, lapseni asuvat eri kaupungissa. Tapaan heitä vain juhlapyhinä. Mieheni kuoli muutama vuosi sitten. Te olette olleet minulle valona yksinäisessä ja pimeässä elämänvaiheessa. Olen muslimitaustasta, eikä minulla ole koskaan ollut suhdetta Jumalaan elämäni aikana. En edes tiennyt, että Jumalaan voi saada henkilökohtaisen suhteen. Yksin jäätyäni aloin kyselemään näitä asioita. Ohjelmienne kautta olen saanut vastauksia kysymyksiini. Aloin ymmärtää, että minun pitää saada syntini anteeksi. Minun tuli myös antaa anteeksi niille jotka olivat loukanneet minua. Kiitän teitä suuresti. Nyt koen vapautta sydämessäni. En kanna katkeruutta lapsiani kohtaan siitä, että he eivät tule käymään luonani. Kaipaan heitä, mutta en ole katkera. Mielenkiintoista on myös huomata, että uskoontuloni jälkeen he ovat käyneet luonani vähän useammin.

67-vuotias nainen Turkista

Turkki-4

Hei. Olen 19 vuotias työssäkäyvä nainen. Perheeseeni kuuluu kaksi sisarta, joista minä olen vanhin. Äitini ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Isäni oli työssä rakennuksilla, ennen kuin hänelle sattui onnettomuus. Nyt olemme taloudellisissa vaikeuksissa. En siksi ole voinut jatkaa opiskelua. Kuuntelen ohjelmianne, mikä antaa toivoa vaikeuksissani. Usein olen tuntenut itseni yksinäiseksi, mutta kuunneltuani ohjelmianne huomaan, että olen löytänyt ystäviä. En ole enää yksinäinen. Tiedän että Jumala on armollinen minua kohtaan. Hän vahvistaa minua ja tulee pitämään huolen minusta ja perheestäni.

19-vuotias nainen Turkista

Turkki-3

Äitini tuli raskaaksi raiskauksen seurauksena. Siitä syystä hän antoi minut orpokotiin. Sitten eräs perhe adoptoi minut. Elämäni on ollut kovaa. Vuosien kuluttua otin selvää oikean äitini henkilöllisyydestä, mutta hän ei halunnut tavata minua. Ymmärrän hänen syynsä. Se ei kuitenkaan auta minua emotionaalisessa hädässäni. Minunkaan elämäni ei ole ollut helppo. Perhe, joka adoptoi minut, ei pitänyt minua saman arvoisena kuin muut lapset. He kohtelivat minua kuin palvelijaa. Minua kohdeltiin erilailla kuin muita lapsia. He muistuttivat minua jatkuvasti siitä, että olin adoptoitu. Kun kasvoin isommaksi he panivat minut siivoamaan, laittamaan ruokaa ja tekemään kaikkea työtä, mitä talossa piti tehdä. Kun täytin 18 vuotta, minut myytiin vaimoksi itseäni paljon vanhemmalle miehelle. Se vaikeutti elämääni edelleen. Olen yhänaimisissa hänen kanssaan, sillä minulla ei ole muuta paikkaa minne mennä. Olen kertonut paljon elämäni ongelmista. Tärkein syy kuitenkin yhteydenotolleni on se, että olen pyytänyt Kristuksen elämääni ja tahdon jakaa asian jonkun kanssa. Siitä on nyt kulunut 4 kuukautta. Tunnen, että minullakin on ihmisarvo. Kiitos teille radio-ohjelmistanne. Niiden kautta en ole yksinäinen … olettehan sisariani Kristuksessa, eikö vain?

22-vuotias nainen Turkista

Back To Top