skip to Main Content

Noomi ja Ruut

 

Raamatun naiset tarjoavat vertaiskokemuksia

Raamatun naisia -kirjoitukseni ovat Raamatun teksteistä nousevia ja niitä vapaasti tulkitsevia kertomuksia naisista, joiden kokemukset ja kohtalot ovat omaan aikaansa sidottuja silloisen elämän kuvauksia, mutta samalla ne tarjoavat myös tämän päivän naisille vertaiskokemuksia, lohtua ja tukea avaten ehkä uusia näkökulmia naisen elämään.

Taustaa

Ruutin kirja on yksi hebrealaisen Raamatun historiallisista kirjoista. Sen tapahtuminen arvioidaan sijoittuvan vuosiin 1046-1035 eKr. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että Ruutin kirja on ollut aiemmin osa Tuomarien kirjaa. Tästä ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä.

Kahden naisen matka

Kun Israelissa kärsittiin nälkää Tuomarien aikakaudella, päätti Elimelek-niminen mies jättää kotimaansa taakseen ja muuttaa vaimonsa ja kahden poikansa kanssa siirtolaisiksi Moabin maahan. Hänen vaimonsa nimi oli Noomi ja poikiensa nimet Mahlon ja Kiljon.

Perhe asettui asumaan uuteen kotimaahansa. Aikuistuttuaan molemmat pojat avioituivat moabilaisten naisten kanssa. Perheen elämä kuitenkin järkkyi kammottavalla tavalla, sillä Noomin puoliso kuoli ja Noomi jäi yksinhuoltajaksi kahdelle pojalleen. Vuosien päästä Noomi menetti myös molemmat poikansa. (Ruut 1)

Noomi oli kokenut valtavan menetyksen. Hän oli nyt ikääntyvä nainen yksin, ilman miestä ja perhettä. Tuon ajan kulttuurissa elämisen mahdollisuudet yhteisössä olivat hänen kaltaisilleen naisille todella vaikeat. Menetykset merkitsivät köyhyyttä, yhteisön ulkopuolelle jäämistä ja turvattomuutta.

Noomin perhepiiriin oli jäänyt kaksi muuta leskeä, poikiensa moabilaiset puolisot. Erään levottoman yön jälkeen, jolloin Noomin sydän oli surua ja huolta täynnä, hän teki päätöksen: ”Haluan palata takaisin kansani pariin Israelin Beetlehemiin”. Aamun sarastessa hän tapasi miniänsä ja kertoi heille suunnitelmistaan. Orpa ja Ruut pakkasivat tavaransa ja olivat valmiit lähtemään kohti vierasta maata. Matkalla Juudaan Noomi kuitenkin tunsi, ettei voi viedä kahta nuorta leskeä mukanaan Beetlehemiin, jonka kulttuuria ja tapoja nämä naiset eivät tunne ja jossa heihin tullaan suhtautumaan epäluuloisesti.

”Noomi sanoi miniöilleen: Palatkaa kumpikin äitinne luo. Olkoon Herra teille hyvä, niin kuin te olette olleet hyviä vainajiamme ja minua kohtaan. Kunpa te Jumalan avulla saisitte molemmat uuden miehen ja löytäisitte turvan ja onnen hänen kattonsa alta. Hän suuteli heitä, mutta he puhkesivat itkuun.” (Ruut 1:8-9)

Noomi ajatteli, että miniät voisivat saada uuden elämän ja perheen Moabissa. Hehän olivat varattomia kulkijoita ja naisia, joita muu yhteisö halveksi. Ei myöskään olisi varmaa, että Orpa ja Ruut voisivat koskaan löytää puolisoa Israelissa, sillä juutalaisten ja ei-juutalalaisten avioliitot nähtiin tiettyinä aikoina ongelmallisina. Sydän särkyen Noomi oli valmis luopumaan myös näistä perheensä jäsenistä ja jatkamaan matkaansa yksin.

Ruutin periksiantamaton päätös

Orpa suostui viimein palaamaan kotimaahan ja hyvästelemään Noomin. Mutta Ruut sanoi: ”Älä pakota minua eroamaan sinusta ja lähtemään luotasi. Minne sinä menet, sinne minäkin menen ja minne sinä jäät, sinne minäkin jään. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. Missä sinä kuolet, siellä minäkin tahdon kuolla ja sinne minut haudattakoon. Rangaiskoon minua Jumala nyt ja aina, jos muu kuin kuolema erottaa sinut minusta!.” (Ruut 1:16-17)

Ruut oli puhut. Noomi ymmärsi, että hänellä ei ole mitään tarvetta yrittää suostuttelujen tai perustelujen avulla kääntää Ruutin päätä. Ruutin päättäväisyys ja ehdottomuus olivat puhuttelevia ja kuvastivat hyvin hänen luonteensa piirteitä.

Noomi ja hänen moabilainen miniänsä Ruut palasivat Moabin maasta Beetlehemiin. Siellä Ruut halusi aloittaa työskentelyn pellolla keräten ohran leikkuussa maahan pudonneita tähkiä. Pellot omisti Noomin kuolleen miehen varakas sukulainen Boas. Boas sai kuulla, että Moabin maasta on tullut nuori nainen, joka uupumatta työskenteli tähkien keruussa. Boas halusi tarjota tälle naiselle suojelusta ja mahdollisuuden leivän hankintaan. Kun Ruut ihmetteli Boasin hyväntahtoisuutta, tämä sanoi: ”Minulle on moneen kertaan kerrottu, kuinka hyvä sinä olet ollut anopillesi miehesi kuoltua ja miten jätit isäsi ja äitisi ja synnyinmaasi ja lähdit ventovieraan kansan pariin. Herra palkitkoon sinulle tekosi, niin että saat täyden hyvityksen Häneltä, Israelin Jumalalta, jonka siipien alta tulit etsimään suojaa.” (Ruut 2:11-12)

Noomin ja Ruutin suhde on esimerkki hyvästä anoppi-miniä-suhteesta. Noomin poikien vaimot oli liitetty osaksi perhettä. Se kuvastaa kauniisti avioliiton tuomaa sidoksellisuutta ja liittymistä. Avioliitto tuo perheeseen uuden todellisen ja täysivaltaisen jäsenen. Noomi piti miniöistään huolta ja rakasti heitä kuin omia tyttäriään. Anoppien ja miniöiden keskinäiset suhteet ovat erityislaatuisia naisten verkostoja.

Boasin lunastamaksi ja puolisoksi

Vaikutusvaltainen sukulaismies Boas halusi lunastaa Elimelekin omaisuuden, johon kuului maat, leskivaimo ja hänen perhekuntansa. Näillä järjestelyillä turvattiin omaisuuden periytyminen suvussa. Ruutin hän halusi vaimokseen.

Kun Ruut synnytti Boasin vaimona pojan, naiset sanoivat Noomille: ”Kiitetty olkoon Herra, joka antoi sinulle sukulunastajan. Tulkoon poika kuuluisaksi Israelissa, antakoon hän sinulle uutta voimaa ja olkoon hän vanhuutesi turva, sillä hänet on synnyttänyt miniäsi Ruut, joka rakastaa sinua ja on sinulle enemmän arvoinen kuin seitsemän poikaa.” (Ruut 4:14-15).

Noomi oli suuria menetyksiä kokenut nainen. Hän oli kokenut, että Jumala on kääntynyt häntä vastaan ja koetellut häntä ankarasti. (Ruut 1:20-21) Hänellä oli ollut kaikkea ja hän oli menettänyt kaiken: puolisonsa, poikansa, toimeentulonsa ja asemansa. Heikkona ja haavoitettunakin Noomissa on erityistä vahvuutta. Hän toivoi miniöilleen hyvää tulevaisuutta ja oli valmis luopumaan heistä, jotta niin kävisi. Hän tuki ja rakasti Ruutia, vaikka itse koki olevansa rikkinäinen ja Jumalan koettelema. Rakastava ja ymmärtävä suhde miniäänsä Ruutiin tuli koitumaan suureksi onneksi Noomin elämässä. Hän sai hoivattavakseen Ruutin pojan, josta tuli myöhemmin Daavidin isän Iisain isä. (Ruut.4:17-22)

 

Näytä sivu

Back To Top