skip to Main Content
Intian Paradoksi: Tytöt Yhä Koulutetumpia Mutta Naisista Yhä Harvempi Käy Ansiotyössä
Sansa tukee Toivoa naisille -radio-ohjelmia Intiassa neljällä kielellä: gujaratiksi, hindiksi, orijaksi ja tamiliksi. Kuva: Eila Murphy.

Intian paradoksi: tytöt yhä koulutetumpia mutta naisista yhä harvempi käy ansiotyössä

Intian talous on kasvanut kahden kuluneen vuosikymmenen ajan 7 prosenttia vuodessa. Tyttöjen koulutustaso on noussut, ja naisten lukutaito on lisääntynyt suhteellisesti enemmän kuin miesten.* Toisaalta naisten työllistymisaste on vuosien 2005 ja 2017 välillä laskenut 35 prosentista 26 prosenttiin.

Mikään muu maa ei ole kokenut vastaavaa työllisyyden vähentymistä samassa ajassa. Osasyynä on tyttöjen koulunkäynti; koulunkäynti selittää kolmasosan työllisyyden laskusta. Mutta Intian paradoksi on, että mitä enemmän tyttö käy koulua, sitä epätodennäköisempää on hänen työllistymisensä.

Intiassa ajatellaan, että naisen korkea sosiaalinen asema tarkoittaa sitä, että hän hoitaa kotia. Kotiin jäämisen arvostus nousee kastihierarkian ylemmillä tasoilla. Intialaiset koulutetut naiset haluavat investoida aikaansa lasten hoitoon sen sijaan, että menisivät töihin.

Koulutetun tytön vanhemmat maksavat pienemmät myötäjäiset

Intian naisten työllisyysaste vaihtelee asuinpaikasta riippuen. Vuoristoisessa koillisosassa, missä miehet ovat joutuneet muuttamaan kaupunkeihin työn toivossa, naisten työllistyminen on runsasta. Mutta vastaavasti naisten työssäkäynti on vähäisempää Pohjois- ja Keski-Intian niin sanotulla hindivyöhykkeellä, jossa puhutaan hindiä tai urdua.

Lisäksi kaupungeissa asuvat naiset työllistyvät heikommin kuin maaseudun naiset. Maaseudulla viljelystyö mahdollistaa paremmin työnteon ja lasten hoitamisen.

Entä muut työt kuin maanviljelys? Päästääkseen kouluun oppimaan ammattia tytön täytyy saada lupa sekä kyläpäälliköltä että omilta vanhemmiltaan. Vasta sitten kysytään hänen omaa mielipidettään. Koulutetuista hoitajista tai kosmetologeista vain joka viides on työssä vuoden kuluttua valmistumisestaan. Suurin syy ansiotyöstä poisjäämiseen ovat perhevelvollisuudet.

Jos työssä pysyminen on niin epätodennäköistä, mitä järkeä on kouluttaa tyttöjä? Yksi hyöty lienevät myötäjäiset. Koulutetun tytön vanhemmat maksavat pienemmät myötäjäiset kuin kouluttamattoman. Keskimäärin myötäjäiset ovat 400 euroa, noin vuoden mediaanipalkka.

Tehtaat ja palveluala työllistävät pääosin miehiä

Rakenteellisesti työllisyystilannetta on vaikea muuttaa. Koneellistumisen myötä maataloudesta on hävinnyt työpaikkoja, ja suurimmaksi osaksi nämä ovat olleet naisten työpaikkoja. Samaan aikaan, vuodesta 2005, tehdasteollisuuden ja palvelualojen työpaikat ovat lisääntyneet.

Maataloudesta vapautunut työvoima on siirtynyt tehtaisiin ja palvelualalle, mutta tehtaat ovat työllistäneet 90-prosenttisesti miehiä ja palvelut 80-prosenttisesti miehiä − ei siis naisia. Lisäksi Intiasta puuttuvat perinteisesti naisia työllistävät tehtaat kuten puhelin- ja tekstiilitehtaat, jotka työllistävät naisia esimerkiksi Kambodžassa, Thaimaassa, Vietnamissa ja Etiopiassa.

Naisten tilannetta Intiassa ei paranna sekään, että maa on perinteisiltä arvoiltaan patriarkaalinen. Jopa naiset itse ajattelevat, että heidän tehtävänsä on äitiys ja miesten tehtävä on hankkia rahaa.

Myös parlamentissa on vähän naisia päättämässä asioista. Naisten palkat ovat pienempiä kuin miehillä, ja vain harvoin naiset perivät maata. Lisäksi naiset ovat suurkaupungeissa turvattomia, eikä heille turvallisuussyistä anneta tehtaiden yövuoroja.

Kaasukeitinten yleistyminen keventää naisten taakkaa

Muutamia myönteisiä askeleitakin on Intiassa otettu. Kotitalouksiin on hankittu kaasukeittimiä, mikä on vähentänyt naisten käyttämää aikaa polttopuun keruuseen. Kännyköiden hankkimista ja pankkitilien avaamista on helpotettu. Teiden rakentaminen ja entistä parempi sähkönsaanti ovat myös edesauttaneet naisten työllistymistä.

Naisten työllistyminen Intiassa kehittyy hitaasti. Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi, että sama työllisyysaste kuin Intiassa oli vuonna 2005, saavutetaan vasta reilun kymmenen vuoden kuluttua.

Eila Murphy
Lähde: The Economist 7.−13.7.2018

* Vuosina 2001−2011 naisten lukutaito lisääntyi 48 prosentista 59 prosenttiin ja miesten 61 prosentista 69 prosenttiin.

Back To Top