skip to Main Content
Seija Niemi Näki Intiassa, Miten Ohjelma Muuttaa Elämän
Seija Niemi kutsuttiin helmikuusa puhumaan Varsinais-Suomen Toivoa naisille -työn aluetapaamiseen, jossa vietettiin työn 20-vuotisjuhlia. – Ostin mekon ja huivin Intiasta vuonna 2012, kun olin siellä tutustumassa TWR:n Hanna-työhön, Niemi kertoo.

Seija Niemi näki Intiassa, miten ohjelma muuttaa elämän

Naisten kohtaaminen Pohjois-Intian Varanasissa. Näin vastaa 16 vuotta Toivoa naisille -työssä mukana ollut Seija Niemi kysymykseen, mikä on mieleenpainuvin kohokohta näiltä vuosilta.

Niemi kävi vuonna 2012 tutustumassa Intian Toivoa naisille -työhön yhdessä Medialähetys Sanansaattajien eli Sansan kahden työntekijän kanssa. Matkan monista kohteista mieleenpainuvin oli pienen Maharashtran kylän naisten kohtaaminen.

– Naiset tulivat kaukaisesta vuoristokylästä Varanasiin pieneen kirkkoon. Naisista välittyi muutos, joka oli tapahtunut heidän elämässään, kun he olivat kuunnelleet Toivoa naisille -radio-ohjelmia. Heidän mukanaan tuli mies, joka oli ohjannut naiset ohjelman pariin. Hänellä itsellään oli noin 16-17-vuotias tytär, joka oli saanut käydä koulua ja aikoi jatkaa opintojaan. Isä ymmärsi tytön tarpeen päästä kouluun, Seija Niemi kertoo.

Kansainvälinen medialähetysjärjestö TWR oli kutsunut suomalaiset Intiaan. Toivoa naisille -työ on osa TWR:n työtä. Suomessa taustajärjestönä on Sansa. Työssä on kaksi osaa. Toinen on 73 kielillä lähetettävät radio-ohjelmat. Puolet ohjelmasta käsittelee arkisia asioita kuten parisuhdetta ja terveydenhoitoa, toinen puoli on hengellinen. Se auttaa löytämään armahtavan Jumalan. Suomessa ei kuulla ohjelmia, mutta suomalaiset tukevat niiden lähettämistä 10 eri kielellä. Intiassa tuettavia kieliä ovat hindi, tamil, gujarati ja odija.

– Radio-ohjelmien kautta naiset saavat ihmisarvon, kun he tajuavat, että Jumala rakastaa jokaista heistä.

Tyttö Himalajan rinteellä

Niemi sanoo olleensa aina yhdistysihminen, mutta hänellä ei ollut kokemusta toimimisesta seurakunnan ryhmässä ennen Toivoa naisille -työtä. Silloin nimenä oli vielä Hanna-työ.

Hän kuuli asiasta ensimmäisen kerran bussipysäkillä Turun Lausteella pääsiäisenä 2004. Samalle pysäkille tuli odottamaan bussia Margareta Mannerkorpi, joka asui naapuritalossa. Hänen kotonaan kokoontui ruotsinkielinen Hanna-piiri.

– Kohtaamisesta pysäkillä korviini erottuivat sanat rakkaus, tyttöjen koulutus, naisten asema, naisten puolesta rukoileminen ja lähetystyö. Samalla loksahti paikoilleen pitkä juonne aikaisemmasta elämästäni, Niemi kertoo.

Hän oli vuonna 1986 tavannut Himalajan rinteellä pienen tytön, joka ei päässyt kouluun, koska hänen piti hoitaa perheen vuohia. Mieleen jäi kysymys, miten tyttöä voisi auttaa. Nyt tarjoutui mahdollisuus vaikuttaa, jotta tytöt ja naiset saavat ihmisarvon ja pääsevät kouluun.

Keittiön kautta

Seija Niemi sanoo tulleensa mukaan Toivoa naisille työhön keittiön kautta. Työn perustaja Marli Spieker oli tulossa keväällä 2004 Turkuun ja keittiössä tarvittiin apua. Tilaisuudessa selvisi, että Turun Kupittaalla toimi rukousryhmä.

– Aloin käydä siinä hiukan epäsäännnöllisesti. Se oli mukava ryhmä, jossa rukoilimme myös toistemme puolesta.

Ryhmän vetäjä vaihtui. Vastuun ottanut seurakunnan työntekijä kyseli, voisiko Seija Niemi ryhtyä vetäjäksi.

– Epäröin, koska minulla ei ollut aiempaa kokemusta. Sitten mietin, että jos työntekijä uskoo ja luottaa, että pystyn, niin ehkä se onnistuu.

Seija Niemi perusti vielä toisen ryhmän Turun Varissuolle. Hän kertoo haaveilleensa, että jokaiseen Turun seurakuntaan saataisin rukousryhmä ja Turun tuomiokirkon portaat täyttyisivät Hanna-rukoilijoista.

– Jos joku asia on minulle tärkeä, olen mielelläni siinä aktiivisesti mukana. Eihän kaikki johtu vain rukouksistamme, mutta näiden vuosien aikana naisten ja tyttöjen tilanne on pikkuhiljaa parantunut. Intiassakin kuuluisa miespuolinen Bollywood-tähti on alkanut isännöidä puheohjelmaa, jossa tuodaan esille naisten huonoa asemaa, Niemi sanoo.

Liikkeelle Lahdessa

Toinen Seija Niemen Toivoa naisille -vuosien kohokohta on työn 15-vuotisjuhlat Turun Varissuon kirkossa, joka oli hänen kotikirkkonsa.

– Kun istuin kerran kesällä Varissuolla messussa, mieleeni tuli ajatus, että saataisiinpa kirkko täyteen hannoja. Se toteutui marraskuussa 2015 . Kirkko oli täynnä ja Marli Spieker oli vieraanamme.

Seija Niemi on muuttanut Lahteen lähemmäksi lastensa perheitä. Sitä ennen hän väitteli tohtoriksi Turun yliopistossa. Historian alaan kuuluvan väitöstyön aiheena oli Adolf Erik Nordenskiöldin osuus luonnonsuojelun historian alkutaipaleella. Isot urakat väsyttivät. Levon jälkeen intoa riittää taas Toivoa naisille -työhön. Lahdessa alkoi tammikuussa Toivoa naisille -ryhmä ja toinen helmikuussa Kuusankoskella.

Niemi toivoi vuosia sitten, että nepalilainen tyttö pääsisi kouluun. Hän on sen jälkeen lahjoittanut säännöllisesti pienen summan Pelastakaa Lapset ry:lle nepalilaislasten auttamiseen. Järjestöltä tuli erään kerran kiitoskortti, jossa kerrottiin, että yksi nepalilainen tyttö oli päässyt Niemen avustuksen ansiosta kouluun. Viime marraskuussa Lastenoikeuksen päivänä Niemi ilahtui lukiessaan Etelä-Suomen Sanomista jutun, jonka mukaan Suomi tukee nepalilaisten tyttöjen koulutusta.

Back To Top